Hitto mä heitän hanskat naulaan!

Ärsyttää taas kaikki nettipuuhat. Ei tule seuraajia, en saa sanomaani kuulumaan, en saa uusia asiakkaita, ei tule myyntiä. Päällimmäinen ajatus on se, kuinka paljon aikaa menee hukkaan. Löytyisipä joku kikkakolmonen, millä kaikki lähtisi kunnolla käyntiin. Tai jos vaan antaisi asian olla. Luovuttaisi ja antaisi asian olla. Miten paljon helpompaa olisi olla toisella töissä, ja saada tasaisesti palkkaa ja loma-ajaltakin palkkaa.

Tällaiset ajatukset meinaa oikeasti tulla mieleen aina joskus. Miten yrittäminen on hankalaa ja se rahan/ palkan ansaitseminen kiven alla. Kuitenkin syvällä sisimmässäni tiedän, etten haluaisi mitenkään muuten töitäni tehdä. Mun tämän hetkinen päätyö fysioterapeuttina tuo mulle tulon siihen asti, että saan uuden bisneksen pyörimään. Ja varmasti se tuo mulle elantoa sen jälkeenkin. Monta rautaa tulessa pitää elämän positiivisesti haastavana.

Yrittäjät ovat oma rotunsa. Senkin jälkeen kun homma on mennyt persuuksilleen, noustaan ja yritetään jotain muuta, tai sitä alkuperäistä jotenkin muuten. En usko, että kukaan yrittäjä tekee työtään rikastuakseen, vaan enemmän elääkseen, ehkä elääkseen mukavasti, mukavammin kuin palkkatyössä työskennellessään.

Mulla yksi suurin syy yrittäjyyteen on olla vapaa ja riippumaton muista. Olen aina tykännyt tehdä juttuja omalla tavallani, ja kyseenalaistan välillä asioita liiaksikin. Toki mua suitsii yhteistyökumppanit, eli tietyt asiat eivät ole minun käsissä. Suurin osa asioista on. Mulla on vapaus valita asiakkaani = millaista työtä teen, vapaus valita työaikani, vapaus valita minkä verran teen työtä (toki tähän vaikuttaa kyllä taloudellinen tilanne, minkä olen itse valinnut), mulla on vapaus tehdä töitä lähes missä tahansa.

Takaisin asiaan! Hanskojen naulaan laittaminen. En mä oikeasti laita, en edes oikeasti ajattele laittavani, kunhan mesoan aina välillä. Tämä on sitä ajatustavan valintaa. Aina ei mene niin kuin haluaisi. Mutta kun ajattelee positiivisesti ja jatkaa eteenpäin niin tulosta syntyy. Hyvä tulee hyvän luo ja positiivinen houkuttaa positiivisuutta. Mulla on joskus enemmän seuraajia, ei mulla yrittäjyyden alussakaan ollut helppoa. Meni reilu kaksi vuotta että sain asiakaskuntani siihen jamaan, että pystyin nostamaan palkkaa kunnolla. Nyt olen ollut instassa puoli vuotta, josta kaksi kuukautta aktiivisesti. Sanoisin että tämä on maraton, ei satasen aidat.

Mikä sua herättelee instassa – facebookissa – linkedinissä? Mikä herättää sun kiinnostuksen? Millaista profiilia sä menet katsomaan tarkemmin? Itse tarvitsen aiheen mikä on kiinnostava, ihmisen jonka kanssa tuntuu olevan ajatuksen tasolla samalla aallolla, tai kuka selvästi näyttää osaavansa asian mistä puhuu.

Mikä sitten on mun osaamisalue? Mä pystyn sparraamaan ihmisiä elämänmuutoksessa, elämän suunnan vaihtamisessa, unelmien jahtaamisessa ja niihin pääsemisessä. Enkä nyt puhu pelkästään ravinnosta ja liikunnasta, vaan myös siitä ajatustavan sparraamisesta, oivalluttamisesta uuteen. Toki pystyn valmentamaan myös elämäntapamuutoksissa, enemmän haastetta antaa kuitenkin se mielen ja ajatustavan muuttaminen. Milloin ihminen on valmis oikeasti muuttumaan, ja millaisilla askelilla.

Toinen mistä mulla on tietoa ja kokemusta on yrittäminen. Pienyrittäjät, naisyrittäjät, yrittäjiksi haluavat. Heitä voisin valmentaa vaikka kuinka ja paljon. Valmennuksen lisäksi pystyn antamaan ihan konkreettista tietoa 11 vuoden kokemuksella.

Mistä vahva osaaminen on peräisin näillä osa-alueilla. Elämänmuutos, viimeinen vuosi on ollut pelkkää elämänmuutosta. Yrittäjyys, vanhemmuus, vapaaehtoistyö jne., ajoivat minut vuosi sitten uupumukseen, mistä parantelin itseäni puoli vuotta. Kun palasin töihin tammikuussa oli aika muuttaa elämää. Työtä olen vähentänyt, teen nyt useammanlaista työtä, olen jättänyt vapaaehtoishommia pois, lapset kasvavat ja ottavat vastuuta itsestään enemmän.

Ajattelutapa on pitänyt muuttaa täysin, fyysiset oireet eli sydänoireet ovat hyvänä muistutuksena kun alkaa mennä liian kovaa. Onneksi enää harvoin menen liian ”reunalle”. Toki kunto on rapistunut vuoden aikana, kiloja on tullut lisää, mutta se ei haittaa, en ole ollut valmis fyysiseen palautumiseen vielä. Henkinen palautuminen on vienyt aikaa. Tällä hetkellä koen että vähitellen voisin alkaa palautumaan fyysisestikin.

Mä käytän usein sparrausta fyysisissä muutoksissa, vaikka olen liikunnanohjaaja ja fysioterapeutti. Ulkopuolelta näkee asiat selvemmin kuin minä itseni sisältä. Tykkään olla valmennettavana, ottaa ohjeita vastaan, mutta myös oivaltaa juttuja, haastaa vähän valmentajaakin. Tykkään kokeilla erilaisia valmennuksia, kokeilla mikä toimii, mikä ei. Tai mikä toimii nyt ja mikä voisi toimia joskus muulloin. Sitähän elämä on, parhaan itsensä etsimistä ja löytämistä, itsensä haastamista kehittymään.

Menee ihan höpinäksi tämä blogikirjoitus. Pointtina kirjoituksessa on se että, älä luovuta, älä anna periksi, etsi vaihtoehtoja, löydä vaihtoehtoja, kokeile vaihtoehtoja, mokaa, yritä uudelleen, onnistu, yritä lisää. Ota vastaan/ osta apua, jotta näet myös toisen silmillä sun jutut, missä olisi kehittämistä, mikä sujuu jo hyvin.

Älä mieti mitä muut miettii, älä ole liian kriittinen itseäsi kohtaan, tee niin kuin haluat – älä niin kuin muut haluaa, tee elämästäsi unelmiesi näköinen, unelmoi lisää ja muuta taas elämän suuntaa. Meillä on vain yksi elämä, eletään se itselle parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Jos nyt tunnet paloa jutella enemmän tai kuulla enemmän mun juttuja niin ota seurantaan mun IG-tili @vuoripuron_solinaa. Siellä on joka päivä jotain. Mulle pääsee valmennettavaksi rahaa vastaan, sparraus on nyt vielä opiskelijahinnalla 45€/tunti tai 140€/ 4 tuntia. On se sun aihe sitten työssä/elämässä jaksaminen, elämän muutoksen tekeminen, yrittäjyys tai jotain muuta niin autan sua mielelläni oivaltamaan askelia eteenpäin sun unelmia kohti. Laita viestiä tai varaa aika tuolta yläreunan ajanvarauksesta!

Aurinkoa päivääsi

-katja

Unelma yrittäjyydestä

En tiedä haaveilinko minä koskaan yrittäjyydestä. Olen aina ollut oman tieni kulkija ja se yrittäjyys vaan sattui tulemaan eteen. Vähän niin kuin ammatikin.

Minä olen lähtöisin pienestä kunnasta Savosta. Lapsuuden olen urheillut ja ollut aktiivisesti mukana vapaaehtoistyössä liikunnan parissa. Töihin lähdin viidennen luokan jälkeen kesällä. Hirveä tarve on ollut aina tienata rahaa, ja olla itsenäinen. Vanhemmat ovat kyllä aina auttaneet, eli pakko tähän työn tekemiseen ei ole ollut ennen valmistumista. Olen aina vaan tykännyt tehdä töitä.

Minun eka työ oli mansikkapellolla mansikanpoimijana, olin nopea ja tienasin hyvin. Sedälläni oli mansikkatila, joten suurimman osan kesistä olin istuttamassa ja poimimassa mansikkaa, sitten vadelmaa ja aina ennen koulun alkua puitiin vielä herukat. Puimakoneen päällä napattiin laatikoista kaikki ei sinne kuuluva, lehdistä risuihin ja käärmeistä sammakoihin.

Opiskeluaikana olin kolme kesää jenkeissä leiriohjaajana ja koordinaattorina. Suomalaisia pidettiin arvossa arvaamattomassa, toki oltiin kovia tekemään töitä, eli oltiin sen maineen arvoisiakin. Elämäni parhaimmat työvuodet olen kokenut kyllä leirillä, se oli ihan mahtavaa. Aikaa, jolloin ei ollut vielä siteitä minnekään, eikä suuremmin velvoitteitakaan.

Opiskeluaikana työskentelin vaikka missä, kunhan oli töitä mistä sai palkkaa. Kirjastonhoitajana Tanhuvaaran urheiluopistolla, uimavalvojana Serenassa, Suomen Gallupilla haastatteluja tekemässä. Ja monta muutakin paikkaa.

Fysioterapeutin urallani olin ensin melkein kymmenen vuotta muilla töissä. Tajusin siinä kymmenen vuoden kohdalla, että tämä ei ole minun juttu. Minua ärsytti suunnattomasti tehdä työni hutiloiden, vain koska käsky kävi tehdä niin. Työmotivaatio kärsi, kun ei saanut tehdä työtä kunnolla, eikä haluamallaan tavalla. Irtisanouduin, ja ilmoitin yhdeksi syyksi sen, että en halua tehdä töitäni huonosti.

Aloitin yrittäjänä 2010 tammikuussa, ensin päivän viikossa ja sitten toukokuun alussa ihan kokonaan itsekseni. Kahden ensimmäisen vuoden aikana elettiin kyllä ihan kädestä suuhun ja perheen säästöt hävisivät peruselämiseen. Mutta, en silti vaihtaisi niitäkään kahta vuotta pois. Paljon opettivat.

Jos jotain haluaisin että olisi ollut toisin, olisi se ollut se että minulla olisi ollut jonkinlainen tuki yrittäjyyden alussa. Moni juttu olisi mennyt helpommin. Onneksi olen ollut aina pieniä riskejä ottava ihminen, niin mitään en hävinnyt rahallisesti, koska velkaa ei tarvinnut ottaa.

Nykyään on olemassa starttirahaa, ja yrittäjäneuvontaa. Jotenkin tuntuu vaan, että ne eivät silti ole sellaisia palveluja mistä yksin aloitteleva ammatinharjoittaja, pienyrittäjä, saisi oikein kunnolla apuja.

Onnea on verkostot netissä, ja muut samassa tilanteessa olevat. Olen itse miettinyt, josko tekisin nettiin valmennuksen ihan perusasioista, mutta myös siitä millainen asenne ja ajattelutapa on oltava, jotta yrittäjänä pärjää ja hankkii elantonsa. Mitä luulet, olisiko sellaiselle tarvetta?

Yrittäjyydestä unelmoijia on paljon, ja moni lähtee yrittämään, erehdyksen ja oivalluksen kautta. Osa jättää asian sikseen, koska tuntee että hänestä ei ole yrittäjäksi. Tälläisille ihmisille haluaisin valmennukseni rakentaa.

Yrittäjät pitävät Suomea pystyssä, vaikka yrittäjyyttä ei juuri arvostetakaan meillä Suomessa. Yrittäjä sanallakin on tylsä kaiku, siinähän yrität, etkä onnistu.

Minä haluaisin, että ne ketkä ovat kiinnostuneita yrittämisestä onnistuisivat. Ehkäpä valmennus saa siivet alleen kun olen Espanjan kotona seuraavan kerran. Siellä on mahdollisuus tehdä rauhassa valmennus, JA ilman yrittäjyyttä ei olisi Espanjan kotia.

.

Hyvinvointiretriitti Espanjaan

Olen jo pitkään pyöritellyt hyvinvointiretriitin järjestämistä päässäni, nyt kun meillä on asunto Espanjassa, alkavat palaset loksahdella hiljalleen paikoilleen.

Tarkoitus on järjestää rento ja palauttava viiden yön retriitti Torreviejassa, Alicantessa. Aikataulu on vielä avoin koronatilanteen takia.

Tavoitteena on saada osallistujat unohtamaan arki, pitämään huoli kehosta ja mielestä muutaman päivän, saada stressi unohtumaan ainakin matkan ajaksi.

Millä spekseillä minä nyt sitten olisin pystyväinen järjestämään matkan? Minä olen ollut nuoruudessani Yhdysvalloissa, itä-rannikolla, isolla lastenleirillä kaksi kesää ohjaajana. Lapsia oli leirillä viikoittain n.200-300, eri leiriohjelmia n. 10 erilaista leiriä /viikko.

Kolmannen kesän olin koordinaattorina ja vastuussa urheiluleireistä, niiden aikatauluttamisesta, muonituksesta, siirtämisestä paikasta A paikkaan B, mitä nyt leiriin kuului. Minun vastuulla olivat esim. purjehdusleiri (minulla oli oma moottorivene koko kesän käytössä), urheiluleiri, ratsastusleiri, white water rafting leiri ja muutama muu leiri. Leirejä oli useampi joka viikolla, ja kiirettä piti. Nautin kuitenkin työnteosta tuolloin ehkä enemmän kuin koskaan.

Nykyisessä työssä aikataulutan, hoidan ihmisten asioita siinä samalla kuin teen fysioterapiaa. Mutta siitä puuttuu se joku, ehkä se ”seikkailu”, jännitys ja tekemisen riemu. Asioiden muuttuminen lennossa.

Nyt minulla olisi taas mahdollisuus samaan, kuin nuorempana. Matka olisi aikuisille, rentoa tekemistä, lepäämistä ja palautumista arjesta. Itselle asia kuulostaa kokeilemisen arvoiselta, koska jos ei kokeile, ei voi oppiakaan, eikä tietää oliko idea hyvä.

Hyvinvointiretriittiin osallistujat ostavat itse lennot ja hankkivat matkavakuutuksen. Ruokailut ovat omakustanteisia. Hoidot kauneushoitolassa tai hieronta omakustanteiset (suomeksi).

Hintaan kuulu kyydit Espanjassa, aamiaiset, ohjelma, sup-lautojen vuokra ja suppailun opetus (englanniksi).

Pääpiirteissään matka menisi näin:

Matkapäivä 1. :

  • matkalaiset saapuvat Alicanteen, josta haen heidät autolla, majoittautumaan ennalta suositeltuun/suositetuihin majoituksiin.
  • tutustuminen, Torreviejan ja ympäristön esittelyä klo 18
  • illallinen klo 20

Matkapäivä 2. :

  • kehonpainoreeni rannalla klo 10
  • ”luento” stressistä, levosta ja palautumisesta, sekä hieman omien ajatusmallien ravistelua rannalla klo 10.45 – 11.45
  • omatoiminen lounas
  • vapaaehtoinen retki Suolajärville klo 14
  • tutustuminen Torreviejan rantapaseoon klo 18 ->
  • illallinen klo 20

Matkapäivä 3. :

  • lähtö kevyelle vaellukselle klo 9
  • automatkalla kevyttä jutustelua asenteista ja ajatusmalleista, miten ne ohjaavat meidän toimintaa
  • lounas matkan varrella
  • paluu majoitukseen klo 15/16
  • kehonhuolto- ja liikkuvuustreeni klo 17
  • omatoiminen illallinen

Matkapäivä 4. :

  • suppaamaan Välimereen klo 10 – 11
  • rannalla oloa
  • omatoiminen lounas
  • ostoksille Zenia Boulevardille -> 16
  • yhteinen illallinen klo 20

Matkapäivä 5. :

  • aamujooga rannalla klo 9
  • lounas omatoimisesti
  • kauneushoitola / hieronta klo 14 – >
  • matkan yhteenveto klo 19
  • illallinen klo 20

Matkapäivä 6. :

  • aamiainen yhdessä klo 9
  • kotimatkalle aikataulujen mukaisesti

Pidätän oikeuden muuttaa aikataulua.

Matkan hinta:

Lentojen hinta riippuu siitä miten Alicanteen lentää. KLM lentää pompulla Amsterdamin kautta ja edestakaisten lentojen hinta vaihtelee 150 euron molemmin puolin. Finnair lentää suoraan Alicanteen. Suorien lentojen hinnat alkavat 200 euroa ->€(meno-paluu). Koronapandemian aikana varmin lentoyhtiö on ollut KLM, mikä on lentänyt lähes koko ajan Alicanteen ja ihan aikataulussaan. Lentoja, joista voitte valita on melko varmasti kaksi, toinen mikä on jo päivällä Alicantessa ja toinen joka on Alicantessa illalla. Tulen hakemaan kentältä siis kaksi kertaa päivän aikana, matkaan menee n.45min suuntaansa, ja minua on vain yksi paikalla, siksi tälläinen rajaaminen nyt pilotissa.

Majoitus Villassa, jossa oma uima-allas ja huoneet jokaiselle, tai kaverin kanssa yhteinen huone.

Kauneushoitola käynnit ja hieronta järjestetään suomalaisten yhteistyökumppaneiden avulla. Espanjalaisilla hinnoilla.

Mahdollisuus ratkaisukeskeiseen valmennukseen ryhmässä tai yksin. Mahdollisuus fysioterapiaan.

Hinta 845€/osallistuja (kaverin kanssa -50€ molemmilta eli 795€/osallistuja) Tämä sisältää siis lentokenttäkuljetuksen, (jos tulet suositetulla lennolla), aamiaiset, retkille kuljetuksen, ohjatun ohjelman, sekä suppailun.

Retriitti on 26.10 – 31.10.2021, tai viikolla 43. Mukaan mahtuu max. 7 osallistujaa ja jotta retriitti toteutuu mukaan pitää tulla 4 osallistujaa.

Varausmaksu 200€ viikon sisällä ilmoittautumisesta. Loppumaksu yhdessä tai kahdessa erässä 31.8. ja 30.9.2021. Matkan mahdollisesti koronan takia peruuntuessa maksu täytenä takaisin. Muihin peruutuksiin lääkärintodistus. Peruutuksen sattuessa 1.10. jälkeen ilman lääkärintodistusta, jää varausmaksu matkanjärjestäjälle.

Aurinkoa ja iloa sinun viikkoosi!

Kehon liikkuvuus

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella ihan fysioterapeutin näkökulmasta postauksen. Sellaisesta aiheesta mikä mua on pitkään mietityttänyt, mutta jotenkin se lyötiin naamalle tällä viikolla. Nimittäin ihmisten kehon liikkuvuuden heikkeneminen. Yhä useampi ihminen on jäykkä, eikä esimerkiksi syvä kyykky asentona onnistu. Pienet ihmiset pääsevät kyykkyyn, koska vääriä liikemalleja ei ole vielä kehittynyt ja keho on kauttaaltaan liikkuva.

Kyykky
Pienet ihmiset pääsevät helposti kyykkyyn

Osalla alakouluikäisillä on jo vaikeuksia päästä tuohon kyykkyasentoon, puhumattakaan vanhemmista koululaisista ja aikuisista. Mitä meille tapahtuu?!?

Se mitä meille tapahtuu on yksipuoliset työasennot, yksipuoliset asennot kotona tablettia tai puhelinta tuijottaessa, yksipuolinen liikunta. Me jumiudumme huonoihin asentoihin, emmekä huolla itseämme kunnolla.

Mieti hetki, milloin olet tehnyt oikein kunnollisen liikkuvuustreenin. Sellaisen missä käydään nivelet, ranka ja lihakset läpi. En tarkoita lihaskuntotreeniä, enkä oikeastaan venyttelyäkään vaan liikkuvuusharjoittelua. Sellaista, jossa tehdään liikkeitä, mitkä lisäävät lihasten venyvyyttä, mutta samalla voimaa, ja sellaisia missä käytetään niveliä lähellä ääriasentoa, kuitenkin halliten liike. Minun on myönnettävä, että en ollut hetkeen tehnyt, kunnes tällä viikolla tajusin että olisi aika taas tehdä.

Minulla kuvattiin lanneranka, kipuilujen takia. Lannerangasta löytyi kaksi kuivunutta, kuihtunutta välilevyä ja kolme todella huonossa kunnossa olevaa nikamaa, jotka ovat alkaneet luutua yhteen ja alkaneet kasvattaa luupiikkejä. Ennuste näissä on tylsä, ne eivät häviä, mutta jos pidän lihaksistosta ja rangan liikkuvuudesta huolta, vaurioalue ei kipuile niin paljon. Minulla on takana trauma, mikä on aikaan saanut alun muutoksille, mutta meillä ihmisillä ikäkin tekee osansa noihin muutoksiin. Niin myös minulla.

Kipu aiheuttaa herkästi sen että ei tee mieli liikuttaa itseään yhtään, ei sitten yhtään. Kuitenkin kipuun paras lääke olisi sellainen hienovarainen liikuttaminen, niissä rajoissa missä kärsii liikkua. Niveliä ja rankaa pitäisi liikutella päivittäin niihin suuntiin mihin liikettä niissä tapahtuu. Jos ei liikuttele, jäykistyy, eikä kohta veny eikä liiku mihinkään.

Toinen suuri syy liikkuvuuden heikkenemiseen on nykyajan työskentely asennot, töissä, koulussa ja vapaa-ajallakin. Istutaan paljon, tuetaan itseämme jos jonkinlaisella tuella, mutta lihakset ja nivelet eivät työskentele. Ihminen liikkuu pääosin eteen tai taakse, kierrot häviää. Tähän auttaisi muutama täsmäliike päivän aikana. Minä veikkaan että yli puolet nykyihmisistä ei pääse sinne syvään kyykkyasentoon tai ainakaan pysty olemaan siellä kahta minuuttia.

Kolmas syy, minkä olen huomannut viime vuosina on yksipuolinen liikunnan harrastaminen. Onko teidän perheessä jalkapalloilijaa tai jääkiekkoilijaa? Oletko katsonut pääsevätkö he kyykkyyn? Meidän perheessä meillä on kaksi ketkä pääsevät kyykkyyn ja pysyvät siellä, minä ja mieheni. Lapset, jotka liikkuvat säännöllisesti ja ohjatusti, eivät pääse kyykkyyn, puhumattakaan siellä pysymisestä. Tämän olen huomannut myös työssäni nuorten ja vanhempien liikkujien kanssa. Kehonhuolto ja liikkuvuustreenit, mitä ne on? Harva edes tietää.

Ja ei, ei sinun tarvitse päälläseisontaan päästä, mutta oletko yrittänyt? Se vaatii nimittäin liikkuvuutta ja kehonhallintaa melkoisesti. Nuoren liikkujan pitäisi pystyä tekemään kuperkeikka, kärrynpyörä, päällä seisonta ja ehkä tuettu käsillä seisontakin. Silloin kehon liikkuvuus olisi melko hyvä ja kehon hallinta myös. Mieti, oletko sä lapsena tehnyt nuo liikkeet? Minä olen, ja aikuisenakin osa onnistuu. Nyt kun liikkuvuustreeni on jäänyt vähemmälle, myönnän että kuperkeikkakin on hankala. Onnistui se kuitenkin, kun näytin mallia nuorelle asiakkaalle pari viikkoa sitten.

Tämä on juuri se mitä haen takaa. Nykyihminen jäykistyy jäykistymistään, mikä tulee vaikuttamaan todella negatiivisesti kun ollaan vanhempia. Kuvittele, asut yksin kotona, nivelet ja selkä ovat todella jäykkiä. Miten liikut portaat, kun lonkat ja polvet on huonossa kunnossa? Miten saat astioita kaappiin kun käsi ei nouse, koska olkanivel ei liiku? Miten istut matalalle tuolille tai sohvalle kun selkä on huonossa kunnossa ja lonkat myös, tai istuuhan sinne, mutta miten nouset ylös? Entä vessassa, olkapäät ei toimi, selkä ei kierry, miten pyyhit peppusi? Pesulla, miten peset vartalosi takapuolen tai hiukset? Tässä vain muutama esimerkki.

Nyt haastan sut miettimään asiaa! Pystyisitkö tekemään työtä eri tavalla, niin että et olisi tuntikausia samassa asennossa? Entä kotona? Entäpä liikuntaharrastuksesi, voisiko niitä monipuolistaa? Tai jos et liiku, voisitko ajatella aloittavasi jonkinlaisen harrastuksen missä keho saisi liikkuvuutta? Suosittelen laittamaan aivonystyrät miettimistilaan. Ihan vain sinun parhaaksesi!

Laitan tähän linkin minun tekemän YouTube videoon, missä on kolme hyvää liikettä työpäivään tehtäväksi. Video.

Minulla on myös liikkuvuustreeni, 10 liikettä liikkuvampaan kehoon myynnissä verkkokaupassa. Nimellä ”Tehoa treeniin! Lisää liikkuvuutta! Unohda kivut ja rasitusvammat!”. Treeni on n. 20 minuuttia, ja jos siitä haluaa pidemmän, voi sen tehdä useampaan kertaan. Liikkeet ovat helppoja ja niiden avulla käydään koko keho läpi. Jos kiinnostaa niin käy nappaamassa se ostoskoriisi ja sitä kautta käyttöön. Harjoituksen hinta on 7,90€. Liikkuvuustreeni.

Lopuksi vielä, henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että lasten urheiluharrastuksissa ja aikuistenkin, pitäisi huomioida liikkuvuus paremmin. Sillä ehkäistäsiin kipuja ja rasitusvammoja, sekä parannettaisiin tuloksia. Kaikki ongelmat eivät ole seurausta huonosta treenaamisesta, vaan siitä että keho on niin kireä ettei se mahdollista harjoittelua oikeilla liikeradoilla tai tekniikoilla.

Liikkuvuus on kehomme supervoima tai akilleen kantapää, sinä päätät kumpi se on!

Hengittämisen sietämätön keveys – vai vaikeus?

Kevät, tuo allergikko – astmaatikon painajainen. Siitepölyä ilmassa, katupölyä ilmassa, eläimet vaihtaa talviturkkia ja mitä kaikkea muutakin.

Hengittämistä tulee harvoin mietittyä kun kaikki on ok, mutta kun keho ei voi hyvin niin eipä se hengittäminen olekaan enää niin yksinkertainen juttu. 

Astma ja muut hengityselinten sairaudet, selkärankareuma, fibromyalgia, masennus ja ahdistus, siinä vain muutamia kehon ongelmia, jolloin hengitys vaikeutuu. Se on muuten inha tunne kun hengitys ei mene keuhkojen pohjalle asti, vaan jää jonnekin yläosiin. Tuntuu kuin kehossa ei olisi tilaa hengittää kunnolla.

Mä olen astmaatikko ja myös työuupumuksessa ensimmäisiä oireita oli ”norsu rinnan päällä”. Eli omakohtaista kokemusta hengityksen ongelmallisuudesta sekä fyysisen että psyykkisen syyn takia löytyy. Erilaisilla harjoituksilla ja ennen kaikkea ennakkoon valmistautumalla selviää astmaatikko keväästä ja uupunut elämästä.

Astmaatikolla ensimmäisenä on lääkitys, se on katsottava kuntoon jo aikaisin lopputalvesta, tammikuun lopulla ainakin Etelä-Suomessa. Pähkinäpensas pirulainen kun tuo siitepölyä etelästä kohti Suomea jo helmikuussa. Kun siitä pääsee eroon niin sitten alkaa kotimaiset lehtipuut pölyttämään. Eli allergialääkitys, astmalääkitys, benäsuihkeet ja silmätipat ovat keväällä mukavia seuralaisia.

Ulkona liikkuminen meinaa, ainakin allekirjoittaneella, tökkiä keväällä. Jos nenä ja silmät eivät kutise niin iho sitten. Onneksi siihenkin on apu. Silti välillä on vaan helpompi jäädä sisälle.

Jos sitten ihan yleisesti ilman astmaa, miettii hengittämistä, niin onneksi hengittämistä voi treenata, samoin rintarangan ja rintakehän liikkuvuutta lisätä, jolloin hengittäminen on helpompaa. Nämä pätevät myös mielen ongelmista johtuviin hengitysvaikeuksiin. Stressaantuneena keho jännittyy ja rintakehän liike vähenee. Kehon pysyessä liikkuvana, ei ahdista fyysisesti niin helposti.

Lenkille lähtiessä kannattaa lämmitellä hetki kävelemällä ja sitten tehdä pieni liikkuvuusharjoitus, jotta rintakehän alue avautuu, ja se lenkillä liikkuminen on helpompaa. Oletkos muuten tehnyt niin? Vai lähdetkö paahtamaan saman tien. Alkulämmittelyllä on ihan oikeasti hyötynsä, liikkuminen on huomattavasti mukavampaa kun keho on siihen valmis. Kun keho on auki niin saat hengitettyä helpommin syvään.

Syvään hengittäminen hapettaa kehoa, mutta laskee levossa myös sykettä ja verenpainetta. Rentoutukset, hengitysharjoitukset ja meditaatio ovat oikein hyviä kaikille kenellä on hengityksen kanssa ongelmaa. On se syy siihen hengittämisen vaikeuteen mikä tahansa.

Siispä, on sun hengityksen ongelman takana mikä tahansa, niin auta kehoa pysymään auki, treenaa hengitystä ja rentoudu!

Laitan tähän linkin lämmittelyvideoon, muista kävellä muutama minuutti ennen lämmittelyä, että saat verenkierron vilkastumaan. Silloin saat näistä liikkeistä parhaimman edun, kehon auki ja lenkki on mukavampi mennä kun happi kulkee!

Lämmittely

Hengitä syvään, se rauhoittaa sun kehoa  🙏🏻

Hei, ja meinasi unohtua! Täällä nettisivuilla on uusi osio, verkkokurssit. Siellä on ostettavana verkkokursseja, sitä mukaan kun saan niitä valmiiksi. Sekä ihan tunteja. Uutuutena ”Liikunnan ja kehonhuollon ABC astmaatikolle”. Käy kurkkaa!

Verkkokurssi Väsyneille – Herätä sisäinen aurinkosi

10.5.-31.5.2021 – 3 viikkoa – 47,90€

Kolmen viikon aikana opit asettamaan oman hyvinvointisi ykköseksi, piristyt ja palaudut.  

Miltä kuulostaisi jos

  • oppisit nukkumaan paremmin, 
  • heräisit aamulla virkeänä 
  • saisit energiaa päivään
  • saisit enemmän omaa aikaa, 
  • oppisit asettamaan rajat itsellesi,  
  • oppisit sanomaan ei, silloin kun on sen sanomisen aika

Verkkokurssilla

  • lähdet muuttamaan sun ajattelutapaa, mindsettiä
  • saat helppoja, konkreettisia ohjeita uneen ja liikuntaan
  • saat rentoutumisharjoitteita ja neuvoja palautumiseen
  • teet harjoitteita kuinka muuttaa toimintaasi
  • asetat itsellesi tavoitteen ja teet toimintasuunnitelman kuinka saavutat tavoitteesi oman hyvinvointisi suhteen

Verkkokurssi sopii kaikille väsyneille, kurssia voi edetä omaa vauhtia ja verkkokurssi on käytössäsi 6kk kurssin alkamisesta.

NYT super edullisella hinnalla, 24,90€!

Käy klikkaamassa täältä kurssi ostoskoriin maksa kerralla tai osissa ja lähde matkalle kohti pirteämpää minää! HUOM! Kurssi myynnissä vain rajoitetun ajan 2.6. – 30.6. 2021

Kevätsiivous talouden puolella

Tämä blogikirjoitus on nyt sitten sitä sarjassamme muuta höpinää. Tai tietty, onhan tämä mielen hoitamisesta kirjoittamista.

Kevätsiivous, toiset pesee ikkunat ja siivoavat kaapit, vievät turhat vaatteet kierrätykseen tai myyvät, ja siirtävät talvivaatteet kaappiin odottamaan ensi talvea. Minä siivosin meidän rahataloutta. Pitää varmaan siivota kotiakin jossain vaiheessa, mutta tämä oli nyt tärkeämpää.

Tiedättekö että kun hurahtaa johonkin, niin sitten hurahtaa reippaasti. Minä olen sellainen persoona, keltainen osa persoonaani innostuu herkästi ja sitten punainen vie homman maaliin. Sininen osa laskelmoi tarkasti ja vihreä osuuteni on hieman pimennossa näissä hurahtamisissa. Niin, mistä innostuin?

Noh, siis mä olen kuunnellut podcasteja, paljon, lähes maanisesti, muutaman viikon. Taloudesta, sijoittamisesta, vaurastumisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta. Siitä miten säästetään, jotta voisi jäädä aiemmin eläkkeelle tekemään juttuja mistä on ihan tosi kiinnostunut ja innostunut, tai vaikka vielä tekemään töitäkin. Mutta olisi taloudellisesti vapaa tulemaan toimeen loppuikänsä ilman palkan tuomaa turvaa. Saatte varmaan juonesta kiinni.

Siitä se mun kevätsiivous sitten lähti. Mietin että meillä on paljon vakuutuksia, aina otetaan vakuutus kun ostetaan jotain isompaa. En tarkoita telkkaria, vaan autoa, asuntoa, mökkiä ja tokihan meidät kaikki ja Maxi koirakin on hyvin vakuutettu. Mulle on opetettu että köyhän kannattaa ostaa laadukkaita vaatteita, koska ne kestää, ja vakuuttaa kaikki arvokas, koska aina voi sattua jotain. Ja mä olen vakuuttanut, ja muuten ostanut sitä laadukasta vaatettakin, vaikka aina ei olisi ollut edes varaa. Mutta on ne vaatteet sitten kestäneetkin. Eivät hajoa, saavat lapset periä ne joskus, ehjinä ja siisteinä.

Vakuutuksia en kilpailuttanut, karsin vaan ne tuplavakuuttamiset pois. Siis olin vakuuttanut, tuplasti pari juttua, oikeasti! Me maksetaan vakuutuksia kuukausittain, paljon. Ollaan kultakaivos vakuutusyhtiölle. Nyt saavat sitten jatkossa 60€ kuussa vähemmän. Eli 720€ vähemmän vuoden aikana. Ihan huikea säästö, ainakin meidän mittakaavassa.

Sähkösopimus sitten. Olen kilpailuttanut sähkön tarjoajat aina silloin tällöin, mutta edellisestä kilpailuttamisesta on aikaa varmaan viisi vuotta. Jos laskuri ei valehdellut niin voitaisiin talviaikaan säästää 50 -75€ kuukaudessa sähkön hinnassa, vuositasolla säästöä voisi syntyä ihan mukavasti. Toivotaan että näin käy!

Noilla fiksauksilla siis säästöön tai käyttöön jää noin 1000 euroa vuodessa enemmän. Mieti, kaksi tsekkausta ja iso säästö. Oletko sä milloin viimeksi tarkastanut vakuutuksesi ja kilpailuttanut sähkön? Kannattaa, iso suositus!

Siivous tehty! Ja koska siitä sijoittamisesta olin alkanut haaveilla niin dollarin kuvat silmissä pyörien perustin arvo-osuustilin. Eläkesäästö minulla on ollut vuodesta 2008, sinne olen hiljalleen vähän säästänyt, mutta vasta nyt olen tajunnut sen tarkoituksen! Lapsille ollaan avattu vakuutussäästö vauvana, ja siirretty sinne rahaa, tytöt saavat rahat kun täyttävät 20v. Nämäkin tajusin vihdoin viimein katsastaa, ja tadaa, siellähän on tullut tuottoa ihan kivasti. Likat saa ihan kivan rahan muutaman vuoden päästä molemmat. Ei isoa, mutta ehkäpä asunnon käsirahan tms. Mä en tule suvusta, jossa olisi sijoitettu, tai jossa olisi ainakaan puhuttu sijoittamisesta, tai yleensäkään rahasta. Kantapään kautta opettelen siis.

Aikeena on nyt sijoittaa hiljalleen rahastoihin itselle, ainakin näin alkuun. Sinne riittää pienempikin summa, ja jossain vaiheessa kuukausittaista säästön määrää voi lisätä. Nyt vaan kun ehtisin katselemaan hyvän rahaston, mistä lähteä alkuun. Ja koska nälkä kasvaa syödessä, niin ehkä tytöillekin voisi avata arvo-osuustilit ja alkaa hiljalleen sijoittaa pieniä määriä rahastoihin. Tytöillä on kuitenkin aikaa luultavasti se 50+ vuotta kasvattaa korkoa korolle, ja koska se kasvaa eksponentiaalisesti niin ehkäpä se euro voisi olla miljoonan alku.

Sain siivottua itselleni ilman lisäkuluja 100€ kuukaudessa sijoitettavaksi, aika kiva siivouspäivä oli. Eihän se iso summa ole, mutta sillä pääsee alkuun. Oletko sä tehnyt talouden kevätsiivousta? Entä sijoitatko sä itsellesi tai lapsille tulevaisuuteen?

Aurinkoisia siivouspäiviä toivotellen!

-Katja

p.s. hyviä podcasteja sijoittamiseen liittyen ovat mm. Taloudellinen mielenrauha, ja Mimmit sijoittaa. Molemmat löytyvät myös instasta. Suosittelen, mulla ovat seurannassa ja uudet podcast -jaksot on tilattuna!

Work Hard, Dream Big – You get what you focus on!

Haaveilu, ihanaa!!! Mistä sinä haaveilet? Vai haaveiletko mistään? Oletko saavuttanut jo sen kaiken mitä aiot tavoitella? Hyviä kysymyksiä. Me olemme kaikki yksilöitä, geneettisesti erilaisia, kotikasvatukseltamme erilaisia, erilaisessa ympäristössä kasvaneita, erilaisten tilanteiden muovaamia. Joten meillä kaikilla on varmasti hyvin erilaisia haaveita, mutta myös varmaan samanlaisiakin, ehkäpä meissä on myös niitä ketkä eivät haaveile.

Nuorena, haaveilin hyvästä opiskelupaikasta, oman paikan löytämisestä tässä maailmassa ja matkustamisesta, jopa ulkomailla asumisesta. Opiskelut päättäneenä, haaveilin hyvästä työpaikasta, edelleen oman paikan löytymisestä ja matkustamisesta. Perheen perustaneena, haaveilin onnellisesta elämästä, hyvästä työpaikasta ja matkustamisesta. Nyt teinien vanhempana, haaveilen että lapset opiskelevat itselleen ammatit missä viihtyvät ja mistä saavat elantonsa, että he löytävät paikkansa maailmassa, haaveilen myös siitä, että pystyisin elämään vapaammin, vähentämään töitä, pystyisin matkustelemaan ja asumaan osan vuodesta toisessa kodissamme Espanjassa.

Miten sinun haaveesi, ovatko ne mahdollisia toteuttaa, mitä tarvitset että pystyt toteuttamaan niitä? Millainen ihminen olet? Innostutko helposti ja toteutat jääräpäisesti sen mitä olet ajatellut tehdä? Innostutko ja annat hetken viedä sinua sinne minne se vie, kunhan on kivaa? Suunnitteletko kaiken viimeisintä piirtoa vaille valmiiksi? Vai tyydytkö tekemään niin että muiden etu menee oman etusi edelle? Meitä ja haaveidemme toteuttamista ohjaa meidän oma persoona. Sinun oma temperamentti ohjaa sinua pitkälti asioiden toteuttamisessa, pusketko läpi harmaan kiven vai jätätkö asian kesken jos se ei tunnu kivalta.

Oman persoonansa ja temperamenttinsa kuvittelee tietävänsä, ainakin ne toimintatavat mitkä ottavat vallan kun väsyttää ja ärsyttää, tai kun on super kivaa. Omaa persoonaansa voi testata monenmoisilla testeillä. Itse tykkään ns. väritestistä – punainen, sininen, keltainen, vihreä. Onko se sinulle tuttu? Jos ei niin käy tekemässä testi Moolin -sivuilla. Minut yllätti se miten sekavärinen ambivertti olen. Ihminen, joka tilanteen mukaan käyttäytyy tilanteeseen tarvittavan luonteenpiirteen mukaan. Jos haluat tietää enemmän asiasta kuin mitä Moolin sivuilla on, niin vetäise hihasta!

Haaveet erilaisilla ihmisillä ovat erilaisia ja eri kokoisia, myös toteuttamistavat ovat erilaisia. Oletko sinä koskaan haaveillut isosti ja toteuttanut haaveen? Kuinka paljon se vaati sinulta, mitä jouduit tekemään haaveen toteutumisen eteen? Työskenteletkö nyt jonkin haaveen toteuttamiseksi? Haaveiletko opiskelupaikasta ja luet, luet ja luet. Haaveiletko että sanoisit heipat työpaikalle, jossa olet viimeisen 20 vuotta työskennellyt? Haaveiletko uudenlaisen aluevaltauksen tekemisestä?

Elämänohjeet

Minä olen nyt opiskelujen myötä tavannut ihmisiä, joilla on ihania, monenlaisia ja inspiroivia haaveita. Se että seuraa muiden haaveiden toteutumista saa itsellekin fiiliksen, että nyt on aika toimia jos koskaan. Ihmisillä on mitä mahtavampia haaveita, työpaikan vaihdosta, ammatinvaihtoon, uuteen elämäntapaan ja muodollisuuksista vapautumiseen.

Minulle on auennut ihan uusi maailma mm. netissä tapahtuvaan työntekoon, ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun. Maailma muuttuu, ja me sen mukana. Olen selvästi ollut laput silmillä mahdollisuuksista ympärilläni. Pienellä ravistelulla ja isolla haaveilulla elämä on alkanut selventyä, tavoitteet selkenemään, ja työnteko haaveiden toteuttamiseksi on alkanut. Helppoa se ei ole, mutta ei kai kukaan niin oletakaan.

Entä sinä? Oletko oikeasti onnellinen siinä mitä teet ja mitä olet, elämä on just hyvää eikä mitään haaveiltavaa ole? Aivan ihana jos on niin, mutta siis eikö edes kevät tuo haaveita pihan laittamisesta, tai kesäreissusta (koronaturvallisesti), tai uudesta sisustuksesta kotiin, golf-kenttien avaamisesta ja pelaamaan pääsemisestä, moottoripyörällä liikkeelle pääsystä? Haaveilla voi melkein mistä vaan, pienestä ja isosta, ei kaikkien haaveiden tarvitse olla maata mullistavia. Mielenterveydelle tekee hyvää haaveilla, kokeilla onnistuuko haaveen toteuttaminen.

Minun haaveet sitten. Olen laittanut toteen koulutuksen, hyvä koulutus ja kaksi ammattia taskussa, ja nyt taas kahteen uuteen ammattiin opiskelemassa. Minulla on ihana perhe, olen uskaltanut vähitellen 40v. täytettyäni tehdä elämästäni oman näköistä, vaikka se ei kaikkia miellytäkään. Olen matkustellut, toki siitä en koskaan taida saada tarpeekseni, maailmassa on niin paljon nähtävää. Lapset olemme miehen kanssa kasvattaneet pyrkimään omiin tavoitteisiinsa, että alkaisivat tehdä nuoresta asti oman näköistään elämää. Vuoden verran ollaan myös omistettu asunto Espanjassa, minkä olen omin pikku kätösin rempannut, koronaturvallisesti. Voisi ajatella että tässähän tämä nyt on, elämä mallillaan. Noh, mä olen sen verran keltainen ja punainen ettei minun maailma ole koskaan valmis tai liian täynnä jännitystä ja iloa, aina mahtuu jotain uutta ja kivaa haaveiltavaksi. Ne haaveet varmaan jossain vaiheessa alkaa välittyä tänne netin puolella, joten stay tuned!

Mainoksena sitten, teen opiskelijahintaan ratkaisukeskeistä valmennusta, life coachingia. Mikä sinun haave on, miten sinä lähdet toteuttamaan sitä, ota yhteyttä ja tehdään sinun haaveista totta!

Ja loppuun mun ”motto”, koska näin vaan on <3 Jenkeissä kolme kesää työskennellessä, opin vapauttamaan varpaani, ja aina kun keli sen sallii…..

Opiskelua, opiskelua ja vähän muutakin

Ihana muutama viikko opiskelua on takana ja nyt kolme opiskelun täyteistä päivää vielä edessä. Tässä iässä (45v.), tajuaa miten paljon helpompaa opiskelu on kuin nuorena. Kun rupeaa lukemaan ja keskittyy asiaan, niin se kiinnostava asia oikeasti jää sinne päähän. Muistan fysioterapeutiksi opiskelun ajoilta, miten en vaan millään pystynyt keskittymään 20 minuuttia pidempään, piti rytmittää lukemiset niin että väliaikoina sai pomppia turhat energiat pois. Nyt siihen kirjaan hautautuu niin, että huomaamattaan on ihan puutunut istumaan tuolissa, kun se vähän aikaa lukeminen onkin muuttunut tunnin tai kahden lukusessioksi. Kummallista tosiaankin!

Tammikuussa ilmoittauduin Helsingin avoimen yliopiston psykologian perusopintoihin, ja aloitin matkani persoonallisuuspsykologialla. 5 opintopistettä tulevat lukemalla ja tenttimällä. Yhteensä englannin kielisiä sivuja oli n.700 ja siihen sai kyllä kulumaan oikein hyvin aikaa. Tentti oli eilen, ja vahva oletus on, että läpi se menee. Ensi viikolla alkaa psykologian tutkimusmenetelmien pänttäys ja tentti on sitten toukokuun puolella.

Kun sain eilen tentin pois päiväjärjestyksestä, oli aika alkaa keskittymään tämän viikonlopun koulutukseen, eli Life Coach Academy Finlandin Life coach opintoihin. Tulossa on moduuli numero neljä, rakentava kommunikointi, tutustutaan mm. NVC (non-violent communication) -tekniikkaan. Innoissani olen viikonlopun opintoja aloittelemassa!

Meillä on tuohon Life Coach -opiskeluun liittyen tehtävänä harjoitusvalmennuksia. Yksilövalmennuksia ja yhteisö/ryhmävalmennuksia. Yksilövalmennukset alkavat olla tehty, ehkä vielä yhden valmennettavan voisin ilmaiseksi ottaa valmennukseen, neljästä viiteen kertaan juteltaisiin ja pohdittaisiin kuinka elämää voisi upgreidata. Jos sua kiinnostaa niin laita vaikka spostia.

Jotta elämä ei olisi pelkkää työtä ja opiskelua niin Espanjan kodin veroasiat vaativat käyntiä paikan päällä. Samalla pitää vedätyttää uusi internet-yhteys kotiin ja muutama muu asia hoitaa. Matkustaa aion taas hyvin varovaisesti, Suomesta mennessä koronatestin kautta ja Suomeen takaisin tullessa kolmen testin taktiikalla. Yksi Espanjassa, ja kaksi Suomessa. Vaikka rokotteen olenkin saanut niin turhia riskejä en aio ottaa. Espanjan kotona olen vielä vähemmän ihmisten kanssa tekemisissä kuin Suomessa, plus Espanjan ja varsinkin Torreviejan tilanne on huomattavasti Suomea parempi, joten turvallisempaan paikkaan olen menossa.

Kukkaköynnös meidän kotikadulta, Los Altosista.

On tuossa Espanjaan menossa takana myös se, että työuupumus alkaa taas nostaa päätään. Ajattelin että jos sen taltuttaisi reilun kahden viikon lomailulla. Yrittäjälle se ei ehkä ole se viisain vaihtoehto, mutta toisaalta taas pitkä sairausloma ei houkuta yhtään.

Työuupumuksesta toipumisessa on kyllä ongelmansa, toisina päivinä jaksaa, mutta suurimpana osana päivistä varsinkin aamut takkuaa isosti. Liikaa rasittuessa alkavat yöunet mennä, nyt on jo taas viikon verran ollut sitä aamuyöstä alkavaa heräilyä ja kellon kyttäämistä, että joko tässä pitää nousta ja lähteä liikenteeseen. Keho ja mieli kuormittuvat kyllä niin oudosti, ja tällaiselle melkoisen vilkkaalle ihmiselle tuo pysähtyminen ja itsensä kuuntelu on edelleen hankalaa. Sitä opetellessa on parempi pitää loma ja pysäyttää itsensä ihan oikeasti ennen kuin sydän alkaa taas rytyyttää.

Nyt on aika syödä hieman ja sitten istahtaa opiskelujen ääreen! Mukavaa perjantai -iltaa sinullekin, ihana ilma tänään, käy sä vaikka ulkoilemassa <3

-katja

Maaliskuun aurinko ja iloa ilmassa!

Ajattelin ihan vain päivittää kuulumisia blogiin, viimeinen kuukausi on ollut aikamoista hiljaiseloa täällä nettisivuilla.

Mitäkö minä olen tehnyt? Noh, tuossa vuoden vaihteessa töihin palatessa huomasin että on ihan jees olla fysioterapeutti, mutta haluaisin ehkä olla jotain muutakin, noin niin kuin työidentiteetin puitteissa. Kutsumukseni on auttaa ihmisiä ja olla köyhä, haha. Suomessa ei yrittäjänä tällä alalla pääse rikastumaan. Alalta en lähde pois, sosiaali- ja terveysala on minun juttu. Mutta nyt kun tuota life coachingia opiskelen, niin ajattelin harpata vielä loikan eteenpäin.

Psykoterapia – psykoterapeutti. Minua on aina kiinnostanut ihmisen mieli, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat, tai ajattelevat niin kuin ajattelevat. Miksi toisen mieli sairastuu ja toinen kestää mitä vaan, vai onko se ajoitus milloin asiat tapahtuvat, joskus kestää enemmän kuin toisinaan. Voiko mieli sairastuttaa kehon tai toisin päin, keho sairastuttaa mielen. Ja miten ihmisen mieltä voi hoitaa. Ihan kamalasti kysymyksiä ja super kiinnostava aihe.

Etsiskelin tietoa, miten kouluttautua psykoterapeutiksi, ja totesin että minulla ei ole tarpeeksi psykologian opintoja päästäkseni hakemaan suoraan seuraavassa haussa psykoterapeutiksi. Toisaalta ei sellaisia rahojakaan juuri nyt. Ensimmäinen askel asiassa eteenpäin, on hankkia ne puuttuvat 30op psykologian puolelta. Minulla on avoimessa yliopistossa opiskeltuna kasvatustieteen ja ravitsemustieteen perusopinnot, eli tammikuussa tiesin minne suunnata. Avoin yliopisto.

Ensimmäinen 5op alkaa olla kohta loppusuoralla, reilu 700 sivua englanninkielistä tekstiä persoonallisuuspsykologiasta luettuna ja tentti ensi viikolla. Sen jälkeen psykologian tutkimusta 5op. Hullun kiilto silmissä olen ajatellut, josko vuodessa saisin tuon 30op kasaan. Jos en saa, niin sitten puolessatoista vuodessa. Tässä iässä ei enää ole niin nökönuukaa venyykö opiskelemaan hakeminen puoli vuotta. Pitkä projekti, työn ohessa, tämä tulee joka tapauksessa olemaan.

Hassua, miten töissäkin on ollut kiire, ehkä nämä asiat menevät käsi kädessä, joko on kiire ja paljon tekemistä tai sitten ei mitään. Minulla yleensä tuo ensimmäinen, koska en osaa olla tekemättä mitään. Se on sellainen ikuisuusprojekti opetella olemaan, katsomaan telkkaria tai vaikka tuijottaa takkaa tekemättä mitään. Työrintamalla vanhojen asiakkaiden lisäksi minulla aloitti uusi ihana nuori mies, jonka kanssa päästiin treenaamaan soveltavaa laskettelua viime lauantaina.

Minun mielestä on mahtavaa, miten voin käyttää fysioterapeutin ammatissa muita koulutuksiani hyväksi. Hiihdonopena olen tänä talvena opettanut vain soveltavaa alppihiihtoa ja lumilautailua. Tänään viimeksi helsinkiläinen nuori mies soitti ja kyseli soveltavan tuntia. Hän halusi fysioterapeutin, joka ymmärtää hänen neurologisen ongelmansa, ja pystyy opettamaan laskettelua. On Suomessa varmaan meitä muitakin yhdistelmä fysioterapeutti/hiihdonopeja, mutta ei hurjan paljoa, ainakaan meitä ketkä taitavat soveltavan laskettelun.

Aurinkoa mieleen on tuonut myös se että olen saanut eka koronarokotuksen, tehoste tulee sitten toukokuussa. Töiden takia sain rokotteen. Olipa sekin mielenkiintoinen kokemus. Rokotuksen jälkeen huulet kihelmöi ja kuumotti. Ensimmäinen ajatus oli että kuinka ne nyt noin rohtui, kunnes tajusin että se olikin reaktio rokotteeseen. Onneksi meni puolessa tunnissa ohi ja pääsin kotiin. Kävin siinä illalla vielä rinteessä auttamassa ystävää kurssin kanssa ja ajattelin että eipäs tullut mitään oireita rokotteesta. Kymmenen aikaan illalla aloin sitten palella ihan hillittömästi, ja jäsenet alkoivat särkeä. Siinä perjantain ja lauantain välisenä yönä en juurikaan nukkunut, särkylääke ei auttanut särkyyn. Lauantain olin petipotilas, lauantain ja sunnuntain välisen yön sain kuitenkin nukuttua ja sunnuntaina oli enää hieman kipeä olo. Summa summarum, kaksi päivää kesti oireet rokotteesta. Astra Zenecaa sain. Nyt jännitän sitten millaisen reaktion toukokuussa saan, pitääkö epipen olla mukana!

Siinä varmaan suurimmat uutiset täältä. Talvea on jäljellä, Sveitsin hiihtokeskus aikoo pitää rinteet auki pitkään, joten minun kanssa pääsee soveltavaa laskettelemaan vielä tänäkin talvena. Saa ottaa yhteyttä. Yksi – kaksi uutta asiakasta pystyn ottamaan huhtikuun alusta fysioterapiaan Kelan kuntoutukseen, eli sen tiimoilta voi kysellä myös minua.

Nautitaan talvesta niin kauan kuin sitä kestää, aurinkoa kaikille tasapuolisesti!

-katja

Super kylmä päivä rinteessä, Allun kanssa oltiin lautailemassa ihan michelin-miehinä. Rakas aviomieheni, joka avustaa minua erityisten kanssa tarvittaessa, on tuolla narun päässä, eikä päässyt kuvaan. @sveitsinhiihtokeskus @sveitsinhiihtokoulu