Hitto mä heitän hanskat naulaan!

Ärsyttää taas kaikki nettipuuhat. Ei tule seuraajia, en saa sanomaani kuulumaan, en saa uusia asiakkaita, ei tule myyntiä. Päällimmäinen ajatus on se, kuinka paljon aikaa menee hukkaan. Löytyisipä joku kikkakolmonen, millä kaikki lähtisi kunnolla käyntiin. Tai jos vaan antaisi asian olla. Luovuttaisi ja antaisi asian olla. Miten paljon helpompaa olisi olla toisella töissä, ja saada tasaisesti palkkaa ja loma-ajaltakin palkkaa.

Tällaiset ajatukset meinaa oikeasti tulla mieleen aina joskus. Miten yrittäminen on hankalaa ja se rahan/ palkan ansaitseminen kiven alla. Kuitenkin syvällä sisimmässäni tiedän, etten haluaisi mitenkään muuten töitäni tehdä. Mun tämän hetkinen päätyö fysioterapeuttina tuo mulle tulon siihen asti, että saan uuden bisneksen pyörimään. Ja varmasti se tuo mulle elantoa sen jälkeenkin. Monta rautaa tulessa pitää elämän positiivisesti haastavana.

Yrittäjät ovat oma rotunsa. Senkin jälkeen kun homma on mennyt persuuksilleen, noustaan ja yritetään jotain muuta, tai sitä alkuperäistä jotenkin muuten. En usko, että kukaan yrittäjä tekee työtään rikastuakseen, vaan enemmän elääkseen, ehkä elääkseen mukavasti, mukavammin kuin palkkatyössä työskennellessään.

Mulla yksi suurin syy yrittäjyyteen on olla vapaa ja riippumaton muista. Olen aina tykännyt tehdä juttuja omalla tavallani, ja kyseenalaistan välillä asioita liiaksikin. Toki mua suitsii yhteistyökumppanit, eli tietyt asiat eivät ole minun käsissä. Suurin osa asioista on. Mulla on vapaus valita asiakkaani = millaista työtä teen, vapaus valita työaikani, vapaus valita minkä verran teen työtä (toki tähän vaikuttaa kyllä taloudellinen tilanne, minkä olen itse valinnut), mulla on vapaus tehdä töitä lähes missä tahansa.

Takaisin asiaan! Hanskojen naulaan laittaminen. En mä oikeasti laita, en edes oikeasti ajattele laittavani, kunhan mesoan aina välillä. Tämä on sitä ajatustavan valintaa. Aina ei mene niin kuin haluaisi. Mutta kun ajattelee positiivisesti ja jatkaa eteenpäin niin tulosta syntyy. Hyvä tulee hyvän luo ja positiivinen houkuttaa positiivisuutta. Mulla on joskus enemmän seuraajia, ei mulla yrittäjyyden alussakaan ollut helppoa. Meni reilu kaksi vuotta että sain asiakaskuntani siihen jamaan, että pystyin nostamaan palkkaa kunnolla. Nyt olen ollut instassa puoli vuotta, josta kaksi kuukautta aktiivisesti. Sanoisin että tämä on maraton, ei satasen aidat.

Mikä sua herättelee instassa – facebookissa – linkedinissä? Mikä herättää sun kiinnostuksen? Millaista profiilia sä menet katsomaan tarkemmin? Itse tarvitsen aiheen mikä on kiinnostava, ihmisen jonka kanssa tuntuu olevan ajatuksen tasolla samalla aallolla, tai kuka selvästi näyttää osaavansa asian mistä puhuu.

Mikä sitten on mun osaamisalue? Mä pystyn sparraamaan ihmisiä elämänmuutoksessa, elämän suunnan vaihtamisessa, unelmien jahtaamisessa ja niihin pääsemisessä. Enkä nyt puhu pelkästään ravinnosta ja liikunnasta, vaan myös siitä ajatustavan sparraamisesta, oivalluttamisesta uuteen. Toki pystyn valmentamaan myös elämäntapamuutoksissa, enemmän haastetta antaa kuitenkin se mielen ja ajatustavan muuttaminen. Milloin ihminen on valmis oikeasti muuttumaan, ja millaisilla askelilla.

Toinen mistä mulla on tietoa ja kokemusta on yrittäminen. Pienyrittäjät, naisyrittäjät, yrittäjiksi haluavat. Heitä voisin valmentaa vaikka kuinka ja paljon. Valmennuksen lisäksi pystyn antamaan ihan konkreettista tietoa 11 vuoden kokemuksella.

Mistä vahva osaaminen on peräisin näillä osa-alueilla. Elämänmuutos, viimeinen vuosi on ollut pelkkää elämänmuutosta. Yrittäjyys, vanhemmuus, vapaaehtoistyö jne., ajoivat minut vuosi sitten uupumukseen, mistä parantelin itseäni puoli vuotta. Kun palasin töihin tammikuussa oli aika muuttaa elämää. Työtä olen vähentänyt, teen nyt useammanlaista työtä, olen jättänyt vapaaehtoishommia pois, lapset kasvavat ja ottavat vastuuta itsestään enemmän.

Ajattelutapa on pitänyt muuttaa täysin, fyysiset oireet eli sydänoireet ovat hyvänä muistutuksena kun alkaa mennä liian kovaa. Onneksi enää harvoin menen liian ”reunalle”. Toki kunto on rapistunut vuoden aikana, kiloja on tullut lisää, mutta se ei haittaa, en ole ollut valmis fyysiseen palautumiseen vielä. Henkinen palautuminen on vienyt aikaa. Tällä hetkellä koen että vähitellen voisin alkaa palautumaan fyysisestikin.

Mä käytän usein sparrausta fyysisissä muutoksissa, vaikka olen liikunnanohjaaja ja fysioterapeutti. Ulkopuolelta näkee asiat selvemmin kuin minä itseni sisältä. Tykkään olla valmennettavana, ottaa ohjeita vastaan, mutta myös oivaltaa juttuja, haastaa vähän valmentajaakin. Tykkään kokeilla erilaisia valmennuksia, kokeilla mikä toimii, mikä ei. Tai mikä toimii nyt ja mikä voisi toimia joskus muulloin. Sitähän elämä on, parhaan itsensä etsimistä ja löytämistä, itsensä haastamista kehittymään.

Menee ihan höpinäksi tämä blogikirjoitus. Pointtina kirjoituksessa on se että, älä luovuta, älä anna periksi, etsi vaihtoehtoja, löydä vaihtoehtoja, kokeile vaihtoehtoja, mokaa, yritä uudelleen, onnistu, yritä lisää. Ota vastaan/ osta apua, jotta näet myös toisen silmillä sun jutut, missä olisi kehittämistä, mikä sujuu jo hyvin.

Älä mieti mitä muut miettii, älä ole liian kriittinen itseäsi kohtaan, tee niin kuin haluat – älä niin kuin muut haluaa, tee elämästäsi unelmiesi näköinen, unelmoi lisää ja muuta taas elämän suuntaa. Meillä on vain yksi elämä, eletään se itselle parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Jos nyt tunnet paloa jutella enemmän tai kuulla enemmän mun juttuja niin ota seurantaan mun IG-tili @vuoripuron_solinaa. Siellä on joka päivä jotain. Mulle pääsee valmennettavaksi rahaa vastaan, sparraus on nyt vielä opiskelijahinnalla 45€/tunti tai 140€/ 4 tuntia. On se sun aihe sitten työssä/elämässä jaksaminen, elämän muutoksen tekeminen, yrittäjyys tai jotain muuta niin autan sua mielelläni oivaltamaan askelia eteenpäin sun unelmia kohti. Laita viestiä tai varaa aika tuolta yläreunan ajanvarauksesta!

Aurinkoa päivääsi

-katja

Work Hard, Dream Big – You get what you focus on!

Haaveilu, ihanaa!!! Mistä sinä haaveilet? Vai haaveiletko mistään? Oletko saavuttanut jo sen kaiken mitä aiot tavoitella? Hyviä kysymyksiä. Me olemme kaikki yksilöitä, geneettisesti erilaisia, kotikasvatukseltamme erilaisia, erilaisessa ympäristössä kasvaneita, erilaisten tilanteiden muovaamia. Joten meillä kaikilla on varmasti hyvin erilaisia haaveita, mutta myös varmaan samanlaisiakin, ehkäpä meissä on myös niitä ketkä eivät haaveile.

Nuorena, haaveilin hyvästä opiskelupaikasta, oman paikan löytämisestä tässä maailmassa ja matkustamisesta, jopa ulkomailla asumisesta. Opiskelut päättäneenä, haaveilin hyvästä työpaikasta, edelleen oman paikan löytymisestä ja matkustamisesta. Perheen perustaneena, haaveilin onnellisesta elämästä, hyvästä työpaikasta ja matkustamisesta. Nyt teinien vanhempana, haaveilen että lapset opiskelevat itselleen ammatit missä viihtyvät ja mistä saavat elantonsa, että he löytävät paikkansa maailmassa, haaveilen myös siitä, että pystyisin elämään vapaammin, vähentämään töitä, pystyisin matkustelemaan ja asumaan osan vuodesta toisessa kodissamme Espanjassa.

Miten sinun haaveesi, ovatko ne mahdollisia toteuttaa, mitä tarvitset että pystyt toteuttamaan niitä? Millainen ihminen olet? Innostutko helposti ja toteutat jääräpäisesti sen mitä olet ajatellut tehdä? Innostutko ja annat hetken viedä sinua sinne minne se vie, kunhan on kivaa? Suunnitteletko kaiken viimeisintä piirtoa vaille valmiiksi? Vai tyydytkö tekemään niin että muiden etu menee oman etusi edelle? Meitä ja haaveidemme toteuttamista ohjaa meidän oma persoona. Sinun oma temperamentti ohjaa sinua pitkälti asioiden toteuttamisessa, pusketko läpi harmaan kiven vai jätätkö asian kesken jos se ei tunnu kivalta.

Oman persoonansa ja temperamenttinsa kuvittelee tietävänsä, ainakin ne toimintatavat mitkä ottavat vallan kun väsyttää ja ärsyttää, tai kun on super kivaa. Omaa persoonaansa voi testata monenmoisilla testeillä. Itse tykkään ns. väritestistä – punainen, sininen, keltainen, vihreä. Onko se sinulle tuttu? Jos ei niin käy tekemässä testi Moolin -sivuilla. Minut yllätti se miten sekavärinen ambivertti olen. Ihminen, joka tilanteen mukaan käyttäytyy tilanteeseen tarvittavan luonteenpiirteen mukaan. Jos haluat tietää enemmän asiasta kuin mitä Moolin sivuilla on, niin vetäise hihasta!

Haaveet erilaisilla ihmisillä ovat erilaisia ja eri kokoisia, myös toteuttamistavat ovat erilaisia. Oletko sinä koskaan haaveillut isosti ja toteuttanut haaveen? Kuinka paljon se vaati sinulta, mitä jouduit tekemään haaveen toteutumisen eteen? Työskenteletkö nyt jonkin haaveen toteuttamiseksi? Haaveiletko opiskelupaikasta ja luet, luet ja luet. Haaveiletko että sanoisit heipat työpaikalle, jossa olet viimeisen 20 vuotta työskennellyt? Haaveiletko uudenlaisen aluevaltauksen tekemisestä?

Elämänohjeet

Minä olen nyt opiskelujen myötä tavannut ihmisiä, joilla on ihania, monenlaisia ja inspiroivia haaveita. Se että seuraa muiden haaveiden toteutumista saa itsellekin fiiliksen, että nyt on aika toimia jos koskaan. Ihmisillä on mitä mahtavampia haaveita, työpaikan vaihdosta, ammatinvaihtoon, uuteen elämäntapaan ja muodollisuuksista vapautumiseen.

Minulle on auennut ihan uusi maailma mm. netissä tapahtuvaan työntekoon, ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun. Maailma muuttuu, ja me sen mukana. Olen selvästi ollut laput silmillä mahdollisuuksista ympärilläni. Pienellä ravistelulla ja isolla haaveilulla elämä on alkanut selventyä, tavoitteet selkenemään, ja työnteko haaveiden toteuttamiseksi on alkanut. Helppoa se ei ole, mutta ei kai kukaan niin oletakaan.

Entä sinä? Oletko oikeasti onnellinen siinä mitä teet ja mitä olet, elämä on just hyvää eikä mitään haaveiltavaa ole? Aivan ihana jos on niin, mutta siis eikö edes kevät tuo haaveita pihan laittamisesta, tai kesäreissusta (koronaturvallisesti), tai uudesta sisustuksesta kotiin, golf-kenttien avaamisesta ja pelaamaan pääsemisestä, moottoripyörällä liikkeelle pääsystä? Haaveilla voi melkein mistä vaan, pienestä ja isosta, ei kaikkien haaveiden tarvitse olla maata mullistavia. Mielenterveydelle tekee hyvää haaveilla, kokeilla onnistuuko haaveen toteuttaminen.

Minun haaveet sitten. Olen laittanut toteen koulutuksen, hyvä koulutus ja kaksi ammattia taskussa, ja nyt taas kahteen uuteen ammattiin opiskelemassa. Minulla on ihana perhe, olen uskaltanut vähitellen 40v. täytettyäni tehdä elämästäni oman näköistä, vaikka se ei kaikkia miellytäkään. Olen matkustellut, toki siitä en koskaan taida saada tarpeekseni, maailmassa on niin paljon nähtävää. Lapset olemme miehen kanssa kasvattaneet pyrkimään omiin tavoitteisiinsa, että alkaisivat tehdä nuoresta asti oman näköistään elämää. Vuoden verran ollaan myös omistettu asunto Espanjassa, minkä olen omin pikku kätösin rempannut, koronaturvallisesti. Voisi ajatella että tässähän tämä nyt on, elämä mallillaan. Noh, mä olen sen verran keltainen ja punainen ettei minun maailma ole koskaan valmis tai liian täynnä jännitystä ja iloa, aina mahtuu jotain uutta ja kivaa haaveiltavaksi. Ne haaveet varmaan jossain vaiheessa alkaa välittyä tänne netin puolella, joten stay tuned!

Mainoksena sitten, teen opiskelijahintaan ratkaisukeskeistä valmennusta, life coachingia. Mikä sinun haave on, miten sinä lähdet toteuttamaan sitä, ota yhteyttä ja tehdään sinun haaveista totta!

Ja loppuun mun ”motto”, koska näin vaan on <3 Jenkeissä kolme kesää työskennellessä, opin vapauttamaan varpaani, ja aina kun keli sen sallii…..

Uuden vuoden lupauksena päätin laihduttaa

No, en muuten luvannut. Useasti tammikuussa olen alkanut laihduttamaan tiukasti, maaliskuun loppuun mennessä on tippunut 6-10 kiloa ja olo on hyvä, joskin uupunut. Sitten kevään sairastelen, ja kesällä alan kerätä painoa takaisin, niin että on taas tammikuussa laihdutettavaa. Kuulostaako yhtään tutulta? Tai vaikka ei kuulosta, niin teetkö ”elämäntapamuutoksia” parin kuukauden ajan, kunnes solahdat vanhaan ja tuttuun?

Tässä kehoani ja mieltäni parannellessa, olen tajunnut miten hirveän koville olen kehoni laittanut. Entä sinä? Oletko koskaan oikeasti miettinyt, mitä nuo vauhdikkaat painonpudotukset ja hurjat urheiluspurtit tekevät keholle? Siis kyllä, ilman muuta tekevät hyvääkin kun paino tippuu ja kunto nousee! Pikalaihdutukset kuitenkin stressaavat kehoa ja mieltä, hormonitoiminta muuttuu, samoin kehon stressitaso. Keho on kovilla, unta hankala saada, kortisolitasot koholla ja paino pysyy vaan samassa, painonpudotus jumittaa, joten vedetään vähän kierroksia lisää. Omalla kohdallani, olen nyt päätynyt lopputulokseen, että oikeasti tässä on mentävä sellaisilla pienillä muutoksilla, mitkä pystyy sitten pitämään yllä jatkossakin. En edes puhu elämäntapojen muutoksista, vaan sellaisista elämäntapojen pikku viilaamisista.

Ruokarytmi

Yksi elämäntapojen viilaamisen kohde minulla on ruokailu, ei ne määrät, eikä laatu vaan aikataulutus. Millainen ruokarytmi sinulla on? Syötkö kunnon aamupalan, ja lounaan joka on tarpeeksi kaloripitoinen? Entä syötkö lounaan ja päivällisen välissä välipalaa? Millainen iltapalasi on vai onko sitä?

Kaikilla ruokailuilla on tarkoituksensa. Aamupala pitäisi olla riittävän runsas pitämään nälän loitolla sinne lounaaseen saakka, lounas tulisi olla riittävä, mutta ei liian tuhti. Välipala pitää taas nälän päivälliseen ja kevyt iltapala auttaa sinut uneen.

Patrick Borg kertoi hyvän nyrkkisäännön eräässä koulutuksessa, jonka kävin aikoja sitten. Päivän kaloreista pitäisi olla syötynä puolet puolessa välissä valveillaolo aikaasi. Käytännössä siis, jos heräät klo 7 aamulla ja menet illalla klo 22 nukkumaan, pitäisi päivän kaloreista olla puolet syötynä klo 14.30. Mikä taas tarkoittaa että aamupala, lounas ja välipala kattavat yli puolet päivän kaloreista. Näin saadaan iltasyöpöttely, ainakin nälän osalta hallintaan. 

Miten on? Syötkö tarpeeksi päivällä? Minun on myönnettävä että varsinkin viikonloppuisin ruokarytmini menee sekaisin, ja sitten taas viikolla töissä syön liian vähän. Onnea on, että olen ihminen, joka tarvitsee kunnon aamupalan päästäkseen liikenteeseen. Mutta täällä nousee käsi ylös iltasyöpöttelylle, varsinkin niinä päivinä kun päivällä en ole syönyt tarpeeksi, ihan kaikki syötävä kelpaa.

Jos ruokarytmi on kohdallaan ja silti illalla syöpötyttää, niin sitten kannattaa tarkastaa mistä ruuan energia tulee. Naisilla energiansaanti pitäisi olla 1800 – 2400 kcal, miehillä 2200 – 2800 kcal, riippuen työstä mitä tekee. Nuo kalorit pitäisi jakaantua niin että

10 – 20% on proteiineja

40 – 60% on hiilihydraatteja 

25-40% on rasvaa

Rasvaa tarvitsee oikeasti olla tuo 25%, jotta nälkää saa pidettyä poissa, ja jotta aivot toimivat kunnolla. Hiilihydraateista 30% pitäisi olla kuituja, ne pitävät myös nälkää. Eikä proteiinin merkitystäkään kannata väheksyä, sekin pitää nälkää loitolla. Ehkä tyhjimpiä kaloreita ovat ne sokerista, ja valkoisesta jauhosta saatavat kalorit, ne rasittavat kehoa myös hiljaista tulehdustilaa ylläpitämällä.

Patrick Borgin ohjeistus iltasyöpöttelyyn / tunnesyöpöttelyyn:

  1. syö tarpeeksi
  2. syö kunnolla ja päivällä
  3. kiinnitä huomio ruuan laatuun
  4. kieltätyminen ja kontrolli vievät ”hunningolle”

Laadukasta ruokaa (tulehdusta hillitsevä ruokavalio)

Länsimainen ruokavalio ylläpitää helposti kehossa matala-asteista tulehdusta. Pienillä fiksauksilla saisi ruokavaliosta paremman.

Suomalainen lautasmalli on hyvä pohja ruokailulle, kun siihen yhdistää sen että kasvikset ja marjat ovat mahdollisimman monen värisiä niin ruuasta saa vitamiinejakin. Ruokaa voi sen verran hifistellä että katsoo ruokarasvojen olevan hyviä rasvoja, jokainen voi itse googlettaa itselleen omiin arvoihin ja terveyteensä sopivat rasvat. Itse suosin oliiviöljyä, avokadoa, ja siemeniä rasvanlähteenä. Muita hyviä rasvanlähteitä ovat rypsiöljy, voi, pähkinät. Kaikkien ruoka-aineiden kanssa on kuitenkin muistettava oma keho, allergiat, kohonnut kolesteroli, ja jo olemassa olevat tulehdukselliset sairaudet. Eli kannattaa tarkkaan miettiä, mitä pystyy käyttämään.

Allergikkona, atoopikkona, astmaatikkona, minun on mietittävä aika paljon ruokavaliotani, ja pyrin syömään tulehdusta hillitsevän ruokavalion mukaan. Joudun välttelemään gluteenia, joka siis ylläpitää tulehdusta, eli syön lähinnä puhdasta kauraleipää. Maitotuotteita en suoranaisesti välttele, mutta käytän mahdollisimman vähän, koska nekin on mainittu tulehdusta ylläpitävänä. Syön lähinnä juustoja, joskus harvoin rahkaa. Ruokavaliossani on paljon kaiken värisiä kasviksia, pinaatti, parsakaali, porkkana ja sipulit ovat hyviä. Kala olisi hyvä tulehdusta hillitsevään ruokavalioon, itse en allergikkona sitä pysty syömään, mutta muille suosittelen! Riista tai vapaana laiduntanut liha hyvä, koska se sisältää omega-3 enemmän kuin viljalla ruokittu liha. Hyvät rasvat hillitsevät tulehdusta, niitä jo tuolla yllä. Mausteista mainittakooon valkosipuli, cayannepippuri, inkivääri ja kurkuma tulehdusta hillitsevinä.

Yhtenä toimenpiteenä sen suhteen missä ravitsemuksellisesti mennään ja missä tilassa kehoni on tulehduksen kanssa, käyn vuosittain tarkastamassa tilanteen verikokeissa. Mittautan mm. raudan, ferritiinin, d-vitamiinin, magnesiumin, ja b-vitamiinin, jotta tiedän mitä tarvitsen lisää purkista. Ja jotta tiedän missä mennään kehon hiljaisen tulehduksen suhteen. Minulla muhii siis tulehdus kehossa koko ajan ja mm. d-vitamiini taso on jatkuvasta d-vitamiinin käytöstä huolimatta alle raja-arvojen.

Suosittelen muillekin mittauksia, siten tietää missä keho menee. Väsymykseen, voimattomuuteen, painon junnaamiseen voi olla siis monta syytä. Jos kehossa on matala-asteista tulehdusta niin, tulehdusta hillitseviä ravintolisiä ovat mm. d-vitamiini, seleeni, sinkki, c-vitamiini, omega-3 rasvahapot, b-vitamiinit. Näiden kanssa kuitenkin taas tarkkana, ota selvää mitä tarvitset, mitä siedät ja tarvitsetko varmasti!

Ruokailun suhteen selvät sävelet

Minun pikkuviilaukset ovat siis ruokarytmi ja ruuan laatu. Ehditkö sinä tätä artikkelia lukiessasi miettiä, mitkä olisivat sinun pikku viilaukset, vai onko ruokailusi kohdillaan? Ruualla pystyy tekemään isoja muutoksia päivään. Energiatasot pysyvät ruuan avulla kohdillaan, jos ruokarytmi on hyvä. Mielen ailahteluja ei tule niin paljon, kun muistat syödä ja verensokeri pysyy tasaisena. Olosi pysyy kaiken kaikkiaan parempana kun ruokailut ovat kohdallaan. Haastankin sinut nyt miettimään, pystyisitkö tekemään jotain ruokailujesi suhteen, millä pystyisit parantamaan myös elämäsi laatua?

Ruokailun ollessa kunnossa onkin seuraavana sitten stressi ja sen vaikutus terveyteen. Siitä lisää seuraavassa artikkelissa!

-katja

p.s. ruokarytmin muutoksella paino on lähtenyt putoamaan, vaikka se ei tärkein juttu muutoksessa ollutkaan 😉