No, en muuten luvannut. Useasti tammikuussa olen alkanut laihduttamaan tiukasti, maaliskuun loppuun mennessä on tippunut 6-10 kiloa ja olo on hyvä, joskin uupunut. Sitten kevään sairastelen, ja kesällä alan kerätä painoa takaisin, niin että on taas tammikuussa laihdutettavaa. Kuulostaako yhtään tutulta? Tai vaikka ei kuulosta, niin teetkö ”elämäntapamuutoksia” parin kuukauden ajan, kunnes solahdat vanhaan ja tuttuun?
Tässä kehoani ja mieltäni parannellessa, olen tajunnut miten hirveän koville olen kehoni laittanut. Entä sinä? Oletko koskaan oikeasti miettinyt, mitä nuo vauhdikkaat painonpudotukset ja hurjat urheiluspurtit tekevät keholle? Siis kyllä, ilman muuta tekevät hyvääkin kun paino tippuu ja kunto nousee! Pikalaihdutukset kuitenkin stressaavat kehoa ja mieltä, hormonitoiminta muuttuu, samoin kehon stressitaso. Keho on kovilla, unta hankala saada, kortisolitasot koholla ja paino pysyy vaan samassa, painonpudotus jumittaa, joten vedetään vähän kierroksia lisää. Omalla kohdallani, olen nyt päätynyt lopputulokseen, että oikeasti tässä on mentävä sellaisilla pienillä muutoksilla, mitkä pystyy sitten pitämään yllä jatkossakin. En edes puhu elämäntapojen muutoksista, vaan sellaisista elämäntapojen pikku viilaamisista.
Ruokarytmi
Yksi elämäntapojen viilaamisen kohde minulla on ruokailu, ei ne määrät, eikä laatu vaan aikataulutus. Millainen ruokarytmi sinulla on? Syötkö kunnon aamupalan, ja lounaan joka on tarpeeksi kaloripitoinen? Entä syötkö lounaan ja päivällisen välissä välipalaa? Millainen iltapalasi on vai onko sitä?
Kaikilla ruokailuilla on tarkoituksensa. Aamupala pitäisi olla riittävän runsas pitämään nälän loitolla sinne lounaaseen saakka, lounas tulisi olla riittävä, mutta ei liian tuhti. Välipala pitää taas nälän päivälliseen ja kevyt iltapala auttaa sinut uneen.
Patrick Borg kertoi hyvän nyrkkisäännön eräässä koulutuksessa, jonka kävin aikoja sitten. Päivän kaloreista pitäisi olla syötynä puolet puolessa välissä valveillaolo aikaasi. Käytännössä siis, jos heräät klo 7 aamulla ja menet illalla klo 22 nukkumaan, pitäisi päivän kaloreista olla puolet syötynä klo 14.30. Mikä taas tarkoittaa että aamupala, lounas ja välipala kattavat yli puolet päivän kaloreista. Näin saadaan iltasyöpöttely, ainakin nälän osalta hallintaan.
Miten on? Syötkö tarpeeksi päivällä? Minun on myönnettävä että varsinkin viikonloppuisin ruokarytmini menee sekaisin, ja sitten taas viikolla töissä syön liian vähän. Onnea on, että olen ihminen, joka tarvitsee kunnon aamupalan päästäkseen liikenteeseen. Mutta täällä nousee käsi ylös iltasyöpöttelylle, varsinkin niinä päivinä kun päivällä en ole syönyt tarpeeksi, ihan kaikki syötävä kelpaa.
Jos ruokarytmi on kohdallaan ja silti illalla syöpötyttää, niin sitten kannattaa tarkastaa mistä ruuan energia tulee. Naisilla energiansaanti pitäisi olla 1800 – 2400 kcal, miehillä 2200 – 2800 kcal, riippuen työstä mitä tekee. Nuo kalorit pitäisi jakaantua niin että
10 – 20% on proteiineja
40 – 60% on hiilihydraatteja
25-40% on rasvaa
Rasvaa tarvitsee oikeasti olla tuo 25%, jotta nälkää saa pidettyä poissa, ja jotta aivot toimivat kunnolla. Hiilihydraateista 30% pitäisi olla kuituja, ne pitävät myös nälkää. Eikä proteiinin merkitystäkään kannata väheksyä, sekin pitää nälkää loitolla. Ehkä tyhjimpiä kaloreita ovat ne sokerista, ja valkoisesta jauhosta saatavat kalorit, ne rasittavat kehoa myös hiljaista tulehdustilaa ylläpitämällä.
Patrick Borgin ohjeistus iltasyöpöttelyyn / tunnesyöpöttelyyn:
- syö tarpeeksi
- syö kunnolla ja päivällä
- kiinnitä huomio ruuan laatuun
- kieltätyminen ja kontrolli vievät ”hunningolle”
Laadukasta ruokaa (tulehdusta hillitsevä ruokavalio)
Länsimainen ruokavalio ylläpitää helposti kehossa matala-asteista tulehdusta. Pienillä fiksauksilla saisi ruokavaliosta paremman.
Suomalainen lautasmalli on hyvä pohja ruokailulle, kun siihen yhdistää sen että kasvikset ja marjat ovat mahdollisimman monen värisiä niin ruuasta saa vitamiinejakin. Ruokaa voi sen verran hifistellä että katsoo ruokarasvojen olevan hyviä rasvoja, jokainen voi itse googlettaa itselleen omiin arvoihin ja terveyteensä sopivat rasvat. Itse suosin oliiviöljyä, avokadoa, ja siemeniä rasvanlähteenä. Muita hyviä rasvanlähteitä ovat rypsiöljy, voi, pähkinät. Kaikkien ruoka-aineiden kanssa on kuitenkin muistettava oma keho, allergiat, kohonnut kolesteroli, ja jo olemassa olevat tulehdukselliset sairaudet. Eli kannattaa tarkkaan miettiä, mitä pystyy käyttämään.
Allergikkona, atoopikkona, astmaatikkona, minun on mietittävä aika paljon ruokavaliotani, ja pyrin syömään tulehdusta hillitsevän ruokavalion mukaan. Joudun välttelemään gluteenia, joka siis ylläpitää tulehdusta, eli syön lähinnä puhdasta kauraleipää. Maitotuotteita en suoranaisesti välttele, mutta käytän mahdollisimman vähän, koska nekin on mainittu tulehdusta ylläpitävänä. Syön lähinnä juustoja, joskus harvoin rahkaa. Ruokavaliossani on paljon kaiken värisiä kasviksia, pinaatti, parsakaali, porkkana ja sipulit ovat hyviä. Kala olisi hyvä tulehdusta hillitsevään ruokavalioon, itse en allergikkona sitä pysty syömään, mutta muille suosittelen! Riista tai vapaana laiduntanut liha hyvä, koska se sisältää omega-3 enemmän kuin viljalla ruokittu liha. Hyvät rasvat hillitsevät tulehdusta, niitä jo tuolla yllä. Mausteista mainittakooon valkosipuli, cayannepippuri, inkivääri ja kurkuma tulehdusta hillitsevinä.
Yhtenä toimenpiteenä sen suhteen missä ravitsemuksellisesti mennään ja missä tilassa kehoni on tulehduksen kanssa, käyn vuosittain tarkastamassa tilanteen verikokeissa. Mittautan mm. raudan, ferritiinin, d-vitamiinin, magnesiumin, ja b-vitamiinin, jotta tiedän mitä tarvitsen lisää purkista. Ja jotta tiedän missä mennään kehon hiljaisen tulehduksen suhteen. Minulla muhii siis tulehdus kehossa koko ajan ja mm. d-vitamiini taso on jatkuvasta d-vitamiinin käytöstä huolimatta alle raja-arvojen.
Suosittelen muillekin mittauksia, siten tietää missä keho menee. Väsymykseen, voimattomuuteen, painon junnaamiseen voi olla siis monta syytä. Jos kehossa on matala-asteista tulehdusta niin, tulehdusta hillitseviä ravintolisiä ovat mm. d-vitamiini, seleeni, sinkki, c-vitamiini, omega-3 rasvahapot, b-vitamiinit. Näiden kanssa kuitenkin taas tarkkana, ota selvää mitä tarvitset, mitä siedät ja tarvitsetko varmasti!
Ruokailun suhteen selvät sävelet
Minun pikkuviilaukset ovat siis ruokarytmi ja ruuan laatu. Ehditkö sinä tätä artikkelia lukiessasi miettiä, mitkä olisivat sinun pikku viilaukset, vai onko ruokailusi kohdillaan? Ruualla pystyy tekemään isoja muutoksia päivään. Energiatasot pysyvät ruuan avulla kohdillaan, jos ruokarytmi on hyvä. Mielen ailahteluja ei tule niin paljon, kun muistat syödä ja verensokeri pysyy tasaisena. Olosi pysyy kaiken kaikkiaan parempana kun ruokailut ovat kohdallaan. Haastankin sinut nyt miettimään, pystyisitkö tekemään jotain ruokailujesi suhteen, millä pystyisit parantamaan myös elämäsi laatua?
Ruokailun ollessa kunnossa onkin seuraavana sitten stressi ja sen vaikutus terveyteen. Siitä lisää seuraavassa artikkelissa!
-katja
p.s. ruokarytmin muutoksella paino on lähtenyt putoamaan, vaikka se ei tärkein juttu muutoksessa ollutkaan 😉